Influenssa A(H1N1): rajaamisvaiheesta lievennysvaiheeseen 27.7.2009

Tiedote Suomen Roverway -joukkueelle


27.7.09 siirryttiin Suomessa asetusmuutoksella pandemian rajaamisvaiheesta lieventämisvaiheeseen. Rajaamisvaiheella pyrittiin katkaisemaan taudin maahantuonti, nyt lieventämisvaiheessa painopisteenä on vakavien tautimuotojen ehkäisy. Potilaat tutkitaan ja hoidetaan tarvittaessa perusterveydenhuollossa; sairaaloissa hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia influenssapotilaita. Tavallisesta kausi-influenssasta poiketen influenssa A(H1N1) -virukseen sairastunee normaalia kausi-influenssaa suurempi osa väestöstä.

Diagnoosi

Influenssa A(H1N1) -viruksen aiheuttamaa hengitystieinfektioita ei voi kliinisesti erottaa muista hengitysteiden virusinfektioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on sisällyttänyt kliinisiin kriteereihin seuraavat:
äkillisesti alkava kuumeilu (> 38 ºC)
hengitystieoireet
joissakin tapauksissa ripuli
vakavissa tapauksissa pneumonian ja ARDS
Useissa virologisesti varmistetuissa tapauksissa kuumetta on kuitenkin ollut vähemmän kuin 38 ºC, joten kuume ei ole edellytys riskiryhmien hoidolle.

Kaikkia potilaita, joilla on influenssan kaltainen oireisto (engl. influenza like illness, ILI), pidetään influenssa A(H1N1) –tapauksina, riippumatta matka-anamneesista tai lähikontakteista tunnettuun influenssatapaukseen. Ne potilaat, joiden oireet ovat lieviä ja jotka eivät kuulu riskiryhmiin, eivät yleensä tarvitse lääkärin tekemää diagnoosia eivätkä lääkehoitoa. Tämä koskee myös matkalta palanneita henkilöitä. Influenssan virologista määrittämistä ei enää tarvita, mutta riskiryhmillä voi joissain tapauksissa olla hyötyä määrityksestä (esim. raskaana olevat, joilla lääkitys voidaan lopettaa jos näyte on negatiivinen).


Hoito
Lieväoireisia potilaita ohjeistetaan sairastamaan kotona ja välttämään kontakteja riskiryhmiin. Heidän tautinsa paranee noin viikon kotilevolla (linkki kotihoito-ohjeisiin)
/
. Eristyksen kesto on 7 vrk oireiden alkamisesta tai 24 h oireiden päättymisestä, kumpi vain on pidempi aika.

Lääkehoito influenssalääkkeillä keskitetään pääsääntöisesti riskiryhmiin kuuluville potilaille, joilla on influenssan kaltainen oireisto. Jos riskiryhmään kuuluva saa ylähengitystieoireita, hänelle suositellaan aloitettavaksi lääkitys (ensisijaisesti Tamiflu®). Tämä koskee myös tilanteita, joissa perheenjäsen on sairastunut aiemmin ja riskiryhmään kuuluva alkaa tämän jälkeen oireilla (epäily tartunnasta). Ennaltaehkäisevää lääkitystä ei tule käyttää perusterveydenhuollossa lainkaan.


Riskiryhmiä ovat:
pitkäaikaissairaat, joilla on:
säännöllistä lääkitystä vaativa sydänsairaus, keuhkosairaus tai diabetes (ei lievä verenpainetauti)
krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
immuunivastetta heikentävä sairaus (esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio)
immuunivastetta heikentävä hoito (elinsiirto, solusalpaajat, TNF-alfasalpaaja, kortikosteroidi >15 mg/vrk 2-4 viikkoa, muu immuunivastetta heikentävä lääkehoito)
krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti
sairaalloinen ylipaino (BMI > 40)

Lisäksi hoito tulisi aloittaa influenssan kaltaisissa oireissa seuraaville:
alle 3-vuotiaat lapset
raskaana olevat (koko raskauden ajan ja 4 viikkoa synnytyksen jälkeen)
influenssapotilaita hoitava terveydenhuollon henkilökunta
yli 65-vuotiaat huonokuntoiset vanhukset myös ilman riskiryhmäsairauksia


Joukkueenjohdon puolesta

Jaakko Piitulainen
LL
Matkajoukkueen varajohtaja